Kirjaston asiakaspalvelussa saa aina välillä kuulla ihmettelyä, että eikö tosiaan se-ja-se erinomainen elokuva kuulu meidän valikoimiimme. Paljon ehdottomia helmiä tosiaan kokoelmasta puuttuukin. Kirjastot ovat elokuvien suhteen siinä epäedullisessa tilanteessa, että lainsäädäntö ei salli minkä vain elokuvan hankkimista. Voimme ostaa ainoastaan sellaisia elokuvia, joihin oikeudenhaltija myy erilliset lainausoikeudet.
Vaikka hyviä elokuvia jää tämän vuoksi hankkimatta, niin onneksi myös paljon laadukasta tavaraa saadaan ostettua. Tässä yhden kirjastonhoitajan absoluuttisen subjektiivisia näkemyksiä joistain vuoden aikana kirjastoon saapuneista laatuelokuvista, jotkut uudempia, jotkut vanhempia.
* * *
Kangastuksia (Les amours imaginaires, 2010)
Ohjaus: Xavier Dolan
Pääosissa: Monia Chokri, Xavier Dolan, Niels Schneider
Heteronainen ja homomies ihastuvat samaan biseksuaalin oloiseen komistukseen, mikä tietää repiviä ristiriitoja ystävyyttä nakertamaan. Tarina jää aika köykäiseksi, eikä yllä taustalla soivan Knifen/Fever Rayn implikoimaan raastavuuteen, mutta muuten elokuva on ilmaisultaan niin upean hallittu, että oksat pois. Ohjaaja-käsikirjoittaja-tuottaja-pääosanäyttelijä-leikkaaja-puvustaja Dolan on ollut leffaa tehdessä 20-vuotias, mikä on suorastaan käsittämätöntä. Toisessa pääosassa ilmeikäs Chokri tekee loistavan suorituksen ja – jos maailmassa on mitään oikeutta – noussee tämän jälkeen näkyvämminkin tähtikartalle.
* * *
Kasvot kuvaruudussa (Network, 1976)
Ohjaus: Sidney Lumet
Pääosissa: William Holden, Faye Dunaway, Peter Finch, Robert Duvall
Syystäkin klassikon maineen saanut, tarkkanäköinen ja armoton katsaus mediayhtiöiden kasvavaan valtaan ja häikäilemättömiin menetelmiin yleisön manipuloimiseksi. Hyvin 70-lukulainen elokuva siinä mielessä, että tänä päivänä näin illuusioton ja rahoittavia tahoja rehellisesti ruoskiva teos tuskin tulisi tehdyksi, ainakaan A-listan tekijäkaartilla.
* * *
Kova kuin kivi (True Grit, 2010)
Ohjaus: Ethan & Joel Coen
Pääosissa: Hailee Steinfeld, Jeff Bridges, Matt Damon, Josh Brolin
Coenien uudeelleenluenta John Wayne -semiklassikosta (tai pikemminkin sen pohjana olleesta romaanista) osoittaa miten hienoa jälkeä syntyy, kun asialla ovat ammattinsa täydellisesti hallitsevat taiteilijat. Tarina teinitytöstä, joka palkkaa eläkepäiviä lähestyvän sheriffin nappaamaan isänsä murhaajan ei ole sinänsä kiehtova, eikä sen kertomiseen käytetä kummempia kerronnallisia kikkailuja. Vaan kun kaikki osa-alueet ovat hienosti tasapainossa, on lopputuloskin upea. Taas kerran voi myös ihastella ohjaajaveljesten uskomatonta silmää näyttelijöiden suhteen – pienimpäänkin rooliin on löydetty tyyppi, jonka varmasti muistaa vielä pitkään katsomisen jälkeenkin.
* * *
Kunnian polut (Paths of Glory, 1957)
Ohjaus: Stanley Kubrick
Pääosissa: Kirk Douglas, Adolphe Menjou, Ralph Meeker, George Macready
Ensimmäistä maailmansotaa ranskalaisnäkökulmasta lähestyvä hieno sodanvastainen teos elokuvataiteen mestarilta. Niin taisteluhaudoissa kuin sotaoikeudessa vellova epäinhimillisyys on kuvattu raastavasti, mutta kuitenkaan kyynisyyteen sortumatta. Kun loppukohtauksessa saksalainen sotavanki (sittemmin Kubrickin kanssa naimisiin mennyt Susanne Christian) laulaa surullista kansanlaulua, kostuu silmänurkka paatuneimmaltakin katsojalta.
* * *
Lampaansyöjät (1972)
Ohjaus: Seppo Huunonen
Pääosissa: Leo Lastumäki, Heikki Kinnunen
Veikko Huovis -filmatisoinnissa lähdetään Lappiin salametsästämään lampaita ja puhumaan syvällisiä. Hyvän ruoan ja kauniin luonnon äärellä avautuu kiehtova näkymä suomalaiseen mieheen, joka yrittää löytää paikkaansa vauhdilla muuttuvassa yhteiskunnassa. Lastumäki ja Kinnunen täydentävät pääosissa toisiaan täydellisesti, ja leikkauksella leikittelevä Seppo Huunonen on Suomen Godard kauan ennen Kaurismäkeä.
* * *
Maailman paras isä (World’s Greatest Dad, 2009)
Ohjaus: Bobcat Goldthwait
Pääosissa: Robin Williams, Daryl Sabara
Aivan takavasemmalta tulee paras komedia aikoihin. Hissukka opettaja yrittää pärjätä olemattoman kirjailijanuransa ja hirviömäisen teinipoikansa kanssa, kunnes jälkimmäinen yllättäen kuolee bisarrin masturbointisession seurauksena. Vaivihkainen musta huumori ja kipeät havainnot ihmisen yksinäisyydestä isommassakin joukossa rakentavat hienon kokonaisuuden, jota tukee Williamsin hillityn haavoittuvainen olemus. Ohjaaja-käsikirjoittaja Goldthwait on aiemmin tunnettu lähinnä äänekkäästä pikkuroolista Poliisiopisto-elokuvissa (hae YouTubesta esim. ‘police academy zed’), joten kehitystä on tapahtunut hämmentävän paljon.
* * *
Nanjingin verilöyly (Nanjing! Nanjing! / City of Life and Death, 2009)
Ohjaus: Chuan Lu
Pääosissa: Hideo Nakaizumi, Wei Fan, Ye Liu, Yuanyuan Gao
Kiinalaisnäkemys Nanjingin japanilaisterrorista 1937-38 on kertakaikkisen hyytävä kokemus. Jos ei tietäisi oikeiden tapahtumien olleen vielä kauheampia, olisi elokuva helppo lytätä kansallismielisenä japanilaisten demonisointina. Raakuuksilla mässäilyä välttävä tarina kerrotaan hienosti kuvan keinoin ja dialogi pysyy minimissä. Schindlerin listan selvä sisarteos, mutta sentimentaaliset hetket käsitellään paljon hienovaraisemmin kuin Spielbergillä.
* * *
Toy Story 3 (2010)
Ohjaus: Lee Unkrich
Ääninä: Tom Hanks, Tim Allen, Joan Cusack, Ned Beatty
Lelujen elämä käy hankalaksi, kun omistaja on jo siinä iässä, että muuttaa kotoa pois. Sydämellinen tarina ystävyydestä ja vaikeiden muutosten väistämättömyydestä onnistuu aika lailla kaikilla tasoilla ja animaation taso on aivan hölmistyttävän kova – kyllä Pixar on maineensa ansainnut. Toivottavasti tämä myös jää elokuvasarjan viimeiseksi osaksi, tähän on enemmän kuin hyvä lopettaa.
* * *
Tucker & Dale vs Evil (2010)
Ohjaus: Eli Craig
Pääosissa: Tyler Labine, Alan Tudyk, Katrina Bowden
Slasher-kliseet hauskasti päälaelleen kääntävässä sympaattisessa kauhukomediassa leppoisat perämetsän juntit joutuvat puolustuskannalle, kun ennakkoluuloiset collegenilkit kokevat olevansa uhattuja ja käyvät ylle. Splatter-hetkissä kurkotellaan parhaimmillaan Evil Deadin tasolle (oksasilppuriin heittäytyvä jätkis on silkkaa parhautta), mikä on jo melkoinen saavutus.
* * *
Vuosi elämästä (Another Year, 2010)
Ohjaus: Mike Leigh
Pääosissa: Lesley Manville, Ruth Sheen, Jim Broadbent
Leigh kertoo periaatteessa yhtä ja samaa tarinaa, aina vain uudestaan. Tarinaa, jonka draama ei synny mistään elämää suuremmista konflikteista, vaan tavallisten ihmisten arkisesta vuorovaikutuksesta, perheen ja ystävien tärkeydestä, sekä ihmisen pienuudesta yksin surun edessä. Se on kaunis tarina, joka kerta toisensa jälkeen kerrotaan koskettavasti ja näytellään loistavasti. Jonain päivänä Mike Leigh ei enää tee elokuvia, ja silloin ihmettelemme kuka meidän tarinaamme nyt kertoo.
-akira-
